Luutalahti
Aikoinaan kuuluivat Öllölä, Saarivaara, Hoilola, Mannervaara, Ruhovaara ja Luutalahti vanhaan Suojärven alueeseen. Uudenkaupungin rauha jakoi alueen siten, että Suomen puolelle jäivät vain Öllölän ja Luutalahden kylät, jotka Suomen sodan jälkeen, kun Venäjä valtasi koko Suomen, liitettiin Kuopion lääniin, kun taas muut yhdistettiin Viipurin lääniin.
Kun tulet Luutalahteen vanhaa maantietä Korpiselän suunnasta ja olet sivuuttanut em. vanhan rajapyykin, tarjoaa Sinulle majoitusta Loma-Kitsa, jonne tie poikkeaa oikealle heti seuraavan nyppylän takaa. Loma-Kitsa on entinen rajavartioasema kauniissa Kitsanjärveen pistävässä niemessä. Tilat on muutettu retkeily- ja majoitustiloiksi.
Mirja Myllerin kyläkauppa on kylän keskus, jossa luutalahtelaiset käsityön- ja ruisleiväntaitajat järjestävät myyjäisiä. Siellä on tarjolla mm. Liisa Sharman yrttejä ja kuivakukka-asetelmia sekä Anna-Terttu Ikosen nokkosleipää.
Luutalahden entisellä koululla toimii Pentti Keinäsen puualan yritys; itse valmistamillaan koneilla Pentti tekee mökkejä, myy sahatavaraa ja kysellä voi häneltä muutakin puuhun liittyvää.
Ensimmäiset tiedot Luutalahdesta
ovat v.1631. Taloja oli seitsemän. Luutalahden kylä kasvoi erittäin hitaasti.V.1723 oli viisi taloa. V . 1736 oli taas seitsemän taloa. 1817 Luutalahti kuului Karjalanpohjan koulupiiriin. Opettajana toimi talollinen Petteri Puhakka. Luutalahden oma koulupiiri perustettiin v . 1920. Koulu toimi Niirasen talossa. Luutalahden koulu lakkautettiin v. 1980. Mannervaaran ja Ruhovaaran kylät sijaitsevat n. 25 km:n päässä Tuupovaaran keskustasta, v 1840 rakennetun Korpiselkä- Luutalahti- Eimisjärvi – Ilomantsi tien varressa ja kuuluvat ns. Tynkä-Korpiselkä alueeseen.
Uuden kaupungin rauhan( 1721 ) raja erotti Luutalahden kylän Mannervaaran kylistä. Luutalahti kuului Ruotsin vallan alaisuuteen ja Mannervaara ja Ruhovaara taas Venäjän alaisuuteen.
Tästä on muistona tänäkin päivänä Runon ja Rajan tien varressa oleva muistomerkki. Tynkä-Korpiselkä liitettiin 01.01.1946 alkaen Tuupovaaran kuntaan. Samalla tapahtui myös läänimuutos Kymen läänistä Kuopion lääniin. Alkoi jälleenrakentamisen aika. Ennen uuden koulurakennuksen valmistumista koulu toimi Pekka Saukkosen ja Kortelaisen taloissa. Vuonna 1949 siirryttiin uuteen koulurakennukseen.
Koulun oppilasmäärä oli korkeimmillaan v. -49 86 oppilasta ja -54 94 oppilasta. Kylätoimikunnan alueella toimi silloin neljä kauppaa, postitoimisto ja kaksi II-postia.