Öllölä

Valtakunnallinen Vuoden kylä 1994

Siitä on jo aikaa, kun Iivana Öllöinen ja Mamoiko Nesterinpoika asuivat Öllölänniemessä, jonne oli sijoittunut kylän vanhin asutus. Heidät mainitaan vuonna 1637. Siellä on myös Pörtsämön erämaakalmisto, joka oli käytössä jo kenties noina aikoina ja jonne on haudattu v. 1915 ”viimeisenä suurena runolaulajana” tunnettu peuravirsien taitaja ja erämies Petri Shemeikka, joka muutti Korpiselästä Öllölän Ristivaaraan 1894. Niemessä on lisäksi Poukkurinteen taistelupaikka, missä kahakoitiin Pikkuvihan aikana 1742. Kaatuneitten hautapaikalle on pystytetty muistomerkki. Sieltä löytyy edelleen Rautiaisen perinnepihapiiri.

Koskenniskassa on vuonna 1872 valmistunut mylly, kestikievari ja muita vanhoja rakennuksia; nyt myllykievarimuseo ja kesäkahvio. Ympäröivässä maastossa voit tutustua Timo Hilipan ansapolun vanhoihin riistapyytöihin. Uimaranta ja laavu ovat nekin käytössäsi. Koskenniskasta voit lähteä vaikkapa kanootilla Kotajokea alaspäin, kirkkoveneellä järveä ylöspäin tai patikoida Paimenpojan polkua Vekarukselle tai Hoilolaan.

Entisellä koululla, joka on rakennettu v. 1906, toimii Paimentytön Tupa, jossa voit majoittua ja ruokailla.

Kun lähdet Öllölästä jatkamaan matkaasi, tupsahtaa vastaasi vanha raja, jossa Uudenkaupungin rauhan v. 1721 jälkeen olivat nokakkain Venäjänmaan Tsaari ja Ruotsin Ukko-Kruunu aina siihen asti kunnes ns. Vanhan Suomen alue Suomen sodan jälkeen liitettiin takaisin autonomiseen Suomeen 1812 ja muodostettiin Viipurin lääni 1831, jolloin valtakuntien rajasta tuli läänien raja. Samaan rajaan kuuluu myös Rajanpolven rajapyykki Tuupovaaran ja Värtsilän kunnan rajalla.